ARVOSTUS!

________________________________________________________________

Sivusto päivitetty: 4.4.2013.

________________________________________________________________

Arvostus? Onko sitä suomalaisella juniorijalkapallovalmentajalla tai juniorityössä mukana olevilla valmentajilla yleensä? Tämä on tietenkin yksilöllistä, mutta kun tarkastellaan asiaa kokonaisuudessaan, niin uskaltaisin väittää, etteivät juniorivalmentajat herää joka aamu hurraukseen.

Suurin tekijä tähän on todennäköisesti ihmisten ymmärrättömyys alalla tarvittavista tiedoista ja taidoista, sekä tietenkin raha. Ilman rahaa ei saada laatua ja ilman laatua ei tuoteta rahaa. Oravanpyörä on valmis. Raha kuitenkin mittaa monta asiaa länsimaisessa kulttuurissamme. Rahan puute ajaa harrastemaisuuteen sen hyvässä ja pahassa mielessä. Hienoa on nähdä intohimoisia ihmisiä, jotka kutsumuksestaan jakavat taitoaa ja tietoaan lajia kohtaan. Surullista on kuitenkin kohdata joka päivä niitä ns. ”isi” valmentajia, jotka kiinnostuvat valmentamisesta oman lapsensa harrastuksen kautta ja saavat liikaa roolia pelaajakehityksessä. Tämä on harrastetoiminnassa hieno juttu ja Suomessa välttämätöntä,  koska ammattilaisia ei ole tarpeeksi, mutta huippupelaajiin tähtäävään pelaajakehitykseen heillä ei ole tarpeeksi ammattitaitoa. Heillä ei ole, eivätkä he yleensä ymmärrä sitä tieto ja taito määrää, joka juniorivalmentajalla tulisi olla hallussa. Valitettavasti tämä fakta polkee juniorijalkapallovalmentajien arvostusta alaspäin.

Vastakohtana isi -valmentajille ovat ne pitkän jalkapallouran Suomen Veikkausliigassa tai Ykkösessä pelaanneet pelaajat eli ns. ”jyrät”. He ovat myös yksi tärkeimmistä tekijöistä jakamaan tietoaan tuleville jalkapallosukupolville, mutta turhan monesti pitkän uran kautta kasvaa myös jääräpäisyys ja asioita tehdään niin kuin niitä on aina ennenkin tehty ja kehitys polkee paikallaan. En siis myöskään usko, että huippupelaajasta voi tulla automaattisesti hyvä juniorivalmentajia. (Mikä on huippupelaaja on tietenkin asia erikeen). Uskon, että heillä on auktoriteetti kunnossa, tietämystä pelistä ja taktiikasta ja kyky näyttää taito-osa-alueet, mutta monesti heiltä puuttuu kyky opettaa ja ymmärrys erilaisista tavoista oppia jne. Esimerkiksi joku pelaaja on voinut päästä ”huipulle” omilla taito- ja nopeuskyvyillään ja hän tietää kuinka hän sinne pääsi omalla harjoittelutavallaan, mutta miten tämä tieto auttaa junnua, jonka vahvuus onkin kyky hahmottaa tilaa ja syöttötaidot? Tarvitsemme siis yksilökeskeistä ja modernia opettamista, mikä on haastavaa. Valmentajien tulee osata etsiä tietoa, haluta oppia uutta ja kyseenalaistaa niin vanhoja kuin uusia tapoja opettaa jalkapalloa.

Tämän sivuston tarkoituksena on toimia esimerkkinä mahdollisimman monesta elementistä, joita hyvällä juniorivalmentaja tulisi olla. Mitä hänen tulisi tietää, osata ja ymmärtää. Joka osuudessa peilaan käymiäni ja hyväksi kokemiani koulutuksia ja seminaareja. Erityisesti nostan esille uutta Palloliiton valmennuslinjaa, johon jokaisen seuran tominta tulisi pohjautua tavoin tai toisin. Tämä ei ole mikään helppo ammatti! Osattavia elementtejä on paljon ja hienoa on, että koko ajan on mahdollista oppia jotain uutta. Miksi siis juniorivalmennusta ei arvostettaisi? Hyväksi juniorivalmentajaksi kypsyminen on koko elämän kestävä prosessi, joka vaatii lahjoja ja työtä.

Palloliitto on huippu-urheilun vaatimusten mukaisen jalkapallotoiminnan kehittämiseen keskittyvän Sami Hyypiä Akatemian (jalkapallon valmennus- ja kehittämiskeskus) kautta ottanut suuren ja tärkeän askeleen eteenpäin luodessaan Suomen Palloliiton valmennuslinjauksen. Kaikessa fiksuudessaan tämän pelaajakeskeisen pelikirjan huipentaa sen julkisuus, joka antaa kaikille valmentajille mahdollisuuden peilata filosofiaansa, tai luoda sellaisen, jos sitä ei vielä ole pohtinut. Linjauksen kautta valmentajat varmasti oppivat jotain uutta, tai mahdollisesti huomaavat siinä puutteita, jotka vaativat kehittämistä. Tämä onkin projektin tarkoitus eli jatkuva kehitys. Tämä toivottavasti ehkäisee pyörän uudelleen keksimistä ja ohjaa kehittämistyötä oikeaan suuntaa junnaamisen sijasta. Olen varma, että linjaus herättää kehittäviä keskusteluita ja ratkaisuja, jotka vievät pelaajien ja valmentajien kautta suomalaista jalkapalloa eteenpäin!

SHA:n toiminnan avaintavoitteet on kirjattu seuraavasti: Kehittää 3-5 vuodessa Euroopan tehokkain tapa kehittää pelaajia, valmentajia ja seuroja. Tulla edelläkävijäksi Euroopassa tulevien 3-5 vuoden aikana seuraavissa asioissa: 1) Pelaajien kokonaisvaltainen kehittäminen ja kehittymisen seuranta, 2) Valmentajakoulutuksen vaikuttavuus ja valmennusprosessien hallinta kokonaisvaltaisen oppimisen näkökulmasta, 3) Nykyaikaisen tekniikan hyödyntäminen valmennuksessa, valmentajakoulutuksessa sekä seurojen elinvoiman kehittämisessä (http://samihyypiaakatemia.fi/blogi/?month=2013-03).

Toinen mahtava idea ja jo kansainvälistä suosiotakin nauttinut ns. ruohontasoprojekti eli Fortum Tutor ohjelma, joka on näytös suomalaisesta ongelmanratkaisukyvystä ja ideoinnista. Tämän ohjelman kautta isketään syvälle resurssiongelmaan eli ei vaan tyydytä surkuttelemaan rahan puutetta, vaan on hyväksytty nykyinen tilanne ja lähdetty näistä puitteista kehittämään suomalaista junioritoimintaa.

________________________________________________________________

Tavoitteena täydellinen 10!

Ideana on yrittää kategoroida kaikki juniorijalkapallon tärkeimmät osa-alueet, joita availen niiden omilla sivuillaan. Osa-alueita sain kasaan tasan kymmenen, joten ne on helppo muistaa. Prosessi on pahasti kesken, koska ammattini opiskelu on todella haastavaa ja vie n. 90% ajastani, mutta päivittelen sivustoa pikkuhiljaa. Sivut on kategoroitu A:sta J:hin seuraavalla tavalla:

A) Taito eli oman kehon ja pallon hallinta liitettynä havainnointiin, josta muodostuu havaintomotoriset taidot jalkapallossa. 

B) Peliäly eli tilanteeseen nähden parhaimman ratkaisun oivaltaminen ja toteuttaminen mahdollisimman nopeasti. Tämä yhdistää pelaajan taidon ja kyvyn havainnoida sekä tulkita tilannetta.

C) Taktiikka eli pelipaikkakohtainen/joukkuetaktiikka ja säännöt. Suomen Palloliiton, seuran ja valmentajan filosofia jalkapallosta eri ikävaiheissa. Pelikirja. Pelin jatkuvan kierron ymmärtäminen ja soveltaminen.

D) Fysiikka eli liikehallinnan eli taidon kautta omat vahvuudet/heikkoudet nopeudessa, voimassa, liikkuvuudessa ja kestävyysessä yhdistettynä taitoon ja pelikäsitykseen. Herkkyyskaudet ja niiden kehittäminen eri ikävaiheissa. Vammojen ennaltaehkäisy.

E) Opettaminen eli taito oppia ja opettaa taitoa ja peliälyä. Kuinka opettaa pelaajaa käyttämään kehoaan, käsittelemään palloa sekä oivaltamaan ja ratkaisemaan ongelmia jne.? Kuinka opettaa yksilöitä ja miten missäkin ikävaiheessa?

F) Suunnittelu eli harjoitus ja pelitapahtumien suunnittelu ja organisointi mahdollisimman tehokkaaksi. Kansainvälisten symbolien käyttö jalkapallossa. Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty!

G) Psykologia eli voimavarat omaksua uutta, motivaatio, arvot, stressin hallinta, johtajuus ja aatteet. Positiivinen voittamisen ja oppimisen ilmapiiri. Halu pelata ja kehittyä!

H) Ravinto eli kasvavan lapsen ja nuoren urheilijan ravinto. Ruokailujen rytmistys ja unen tärkeys kehitykselle ja terveydelle.

I)  Sosiologia eli egosentruudesta/yksilöllisyydestä ryhmäytymiseen/kollektivoitumiseen. Vuorovaikutustaidot. Tukiverkosto: perhe, kaverit, koulu sekä huoltoverkosto. Yhteenkuuluvan ilmapiirin luominen ja sen merkitys motivaatiolle ja voittamiselle.

J) Yhteenveto, johon on tarkoitus tehdä esimerkkejä kaikkia osa-aluita hyödyntäen

Kaikki nämä perusteet tulisi hallita ja ymmärtää. Valmentajan tulee osata soveltaa näitä osatekijöitä oikea-aikaisesti lapsen biologiseen kehitykseen nähden. Tämä ei ole mikään helppo nakki!

Tästä se ajatus sitten lähti:

Urheilulehden Esko Seppänen, Petteri Sihvonen ja Gert Remmel keskustelevat U-studion pöydän ympärillä tällä kertaa nuorten pelaajien valmentamisesta.

Kolmikko on yksimielinen siitä, että valmentajat eivät nykypäivänä juuri nauti nuorten ja näiden vanhempien kunnioitusta.

Lähde: http://www.urheilulehti.fi/jaakiekko/tassa-suomalaisen-urheilun-suurin-ongelma-kunnioitus-nollatasoa#ixzz2C3EdRGa4

________________________________________________________________

Samalla kun tässä listataan kaikkea mitä juniorivalmentajan tulisi osata, niin hyvä on välillä muistaa, että suurin osa meistä valmentaa vain rakkaudesta lajiin ja talkootyönä. Onko se oikein? Länsimaissa yleensä palkka toimii mittarina arvostuksesta kuten Sihvonen edellisessä videossa nosti pöydälle. Mikä on juniorivalmentajan palkkio ja kuka poimii hedelmät? Videossa Martilla on sana sanottavana!

Outo Sukupuutto – Juniorijalkapallovalmentaja Martti Antinoja muistelee aikaansa jalkapallovalmentajana.

Lähde: http://tarinateltta.fi/public/index.php?sivu=tarina&sisalto=133

________________________________________________________________

Kategoria(t): Ei kategoriaa | Kommentoi