________________________________________________________________
”Juttelin hiljattain naisten päävalmentaja Jeglertzin kanssa ja hänellä oli paljon kerrottavaa suomalaisten ja ruotsalaisten naispelaajien luonne-eroista. Hänen mukaansa liian harva härmäläinen pystyy itsenäiseen päätöksentekoon kentällä. Koska vanhemmat, opettajat ja valmentajat ovat tehneet päätökset heidän puolestaan, pelaajat eivät ole oppineet ottamaan vastuuta.” – Juha Kanerva-
________________________________________________________________
Havainnointi- ja päätöksentekokyky
”Suomalaispelaajien pelikäsityksen kehittäminen, etenkin hyökkäyspelin osalta, tuleekin olla yksi tärkeimmistä valmennuksen painopisteistä, mikäli heidän halutaan menestyvän kansainvälisillä kentillä. Harjoituksellisesti tämä tarkoittaa sitä, että teknisen taidon lisäksi tulee harjoittelun nousujohteisesti kehittää myös pelaajien havainnointi- ja päätöksentekokykyjä. Havainnoinnissa tavoitteena on päästä reagoinnista ennakointiin. Päätöksen tekeminen on oikean valinnan tekemistä kaikissa pelin tilanteissa entistä nopeammin. Käytännössä pelikäsityksen harjoittamisessa on pyrittävä pelikeskeisyyteen.”(Vänttinen ym. 2012, 24)
Havaintomotoriikka
Havaintomotoriikka on eri aistikanavien (visuaalinen = näkö, auditiivinen = kuulo, kinesteettinen = liike, taktiilinen = tunto, vestibulaarinen = tasapaino, maku- ja hajuaisti.) vastaanottamaa ärsykkeiden tulkinta, järjestäminen ja yhteensulautuminen JA sen pohjalta tapahtuva MOTORINEN TOIMINTA. Esimerkiksi Tanokessa tästä käytetään synonyymiä psykokinestiikka, mutta kansainvälisesti vain havaintomotoriikka on tunnistettu termi. Havainto kulkee siis käsi kädessä motoriikan kanssa.
1) Visuaalinen havainnoinit
Jalkapallossa tärkein, jonka herkkyyskausi on n. 6-11 -vuoden iässä. Puhutaan silmä-käsi ja silmä-jalka koordinaatiosta, kuvion ja värien erottamisesta taistasta, muotojen hahmottamisesta ja suunnan ja tilan hahmottamisesta eli avaruudellisesta hahmottamiesta.
2) Auditiivinen havainnointi
Tarkoitetaan ajallista tiedostamista eli oikea-aikaista liikettä esim. rytmikykyä: toiminnan alku ja loppu, tekemisen rytmitys. Auditiivisia taitoja: tunnistaminen, erottelukyky, lyhyt- ja pitkäaikaismuisti, rytmi, paikallistaminen, täydentäminen, auditiivis-motorinen.
3. Kinesteettinen havainnointi
Tietoisuus kehon asennoista ja liikkeistä, jonka herkkyyskausi on voimakkaimmillaan 8 ikävuoteen asti. Kehotietoisuus, kehon tuntemus ja kehon kuva. Avaruudellinen hahmottaminen ja suuntatietoisuus.
4. Taktiilinen havainnointi
Tunnon avulla tapahtuva havainnoinnin herkkyyskausi on 4 ikävuoteen asti. Lapsi voi olla siis yli tai ali herkkä kosketukselle ja näin tämä voi vaikuttaa muotojen hahmottamiseen ja kehontuntemukseen.
5. Vestibulaarinen havainnointi
Osa tasapainon säätelyjärjestelmää, joka auttaa tiedon kokoamisessa ja yhdistämisessä.
Juniorijalkapallovalmentajilla on hyvä olla tuntemus eri aistikanavoista ja eri havainnointitapojen herkkyyskausista. Tämän tulisi antaa perspektiiviä monipuolisuuden tärkeydestä lapsille. Mitä enemmän lapsi saa monipuolisia ärsykkeitä varhaisiässä, sitä monipuolisemmin hän kehittää aistejaan tulevaisuutta verten.
________________________________________________________________
Pallollisen ja pallottomien pelaajien vuorovaikutus
Peliälyä tai suomalaisittain pelikäsitystä mietittäessä jaan sen jälleen pallolliseen ja pallottomaan osa-alueeseen. Pallollinen etsii vastauksia kysymyksiin: Milloin syötän, kuljetan, vedän, harhautan tai pidän palloa? Miksi tämä on parhain ratkaisu? Miten ratkaisu vie peliä parhaiten eteenpäin? Mistä sen voi tietää?
”Valmennuksellisia tavoitteita onkin opettaa pelaajat tunnistamaan ne tilanteet, joissa kuljettaminen on tilanteen kannalta paras vaihtoehto.” (Vänttinen ym. 2012, 64)
Palloton vastaavasti pohtii ratkaisuja seuraavanlaisiin kysymyksiin: Milloin teen aloitteen? Minne teen aloitteen? Miksi tämä palvelee kyseistä tilannetta? Miten saan itselleni eniten tilaa? Entä toisille pelaajille?
”Pelinhallintavaiheessa onnistuneen haltuunoton edellytyksenä on pallottoman ja pallollisen pelaajan yhteistyö. Pallottoman pelaajan tulee tehdä itsensä oikea-aikaisesti pelattavaksi ja toisaalta pallollisen pelaajan tulee oikea-aikaisesti syöttää sille puolelle kanssapelaajaa, minne vastustajan on vaikea päästä syötönkatkoon. Näin toimittaessa vastaanottajalla on enemmän tilaa ja aikaa toimia pallon kanssa haltuunottohetkellä. Pallotonta pelaajaa opetettaessa tulisikin kiinnittää huomiota myös siihen missä kulmassa pelaaja tilanteeseen liikkuu ja millainen on hänen peliasentonsa 1. kosketuksen aikana.” (Vänttinen ym. 2012, 48)
Yhdessä palloton ja pallollinen pelaaja muodotavat pelikäsityksellisesti ensimmäisen vaiheen. Puhutaan siis vuorovaikutuksesta. Yhdessä he etsivät vastauksia kysymyksiin: Miten pallollinen ja palloton tai pallottomat voivat tehdä yhteistyötä? Tottakai vuorovaikutus koskee myös kahta tai kolmea pallotonta. Miten pallottomat tekevät yhteistyötä?
Valmentajan tulee siis ymmärtää pallottoman ja pallolisen pelikäsitykselliset elementit ja kehittää treenejä, jotka opettavat oivaltamaan yksilölle sopivan haastavassa ympäristössä. Valmentajan suurin haaste on kysymys:
KUINKA SAADA PELAAJAT AJATTELEMAAN JA OIVALTAMAAN?
________________________________________________________________
Taktiikkaa vai pelikäsitystä?
Koulukaverini näytti minulle tämän videon uudesta Saksassa käytettävästä harjoittelulaitteesta, jota käytetään jalkapalloilijoiden kehittämiseen ja kuntouttamiseen. Palloja voi tulla neljästä eri suunnasta/kahdesta eri korkeudesta. Haltuunottaessa pelaajan tulee regoida valoneliöön ja toimittaa pallo neliön läpi mahdollisimman nopeasti. Nopeus on säädettävissä.
Kysymykseni kuuluu, että kehittääkö pelaaja tällä havaintomotorikkaansa ja päätöksentekonopeuttansa eli peliälyään? Vai tekikö hän taktisesti fiksun päätöksen tomittaessaan pallon neliön läpi toimittajan mikrofonin sijasta? Varamaan molemmat, mutta toivottavasti ymmärrätte syyni eritellä peliälyn taktiikasta. Hänen pelikäsityksensä oli siis riittävä tähän tehtävään, mutta hänen tarvitsisi tehdä ratkaisunsa vielä nopeammin, koska osa neliöistä ehti vaihtaa väriään vihreästä keltaiseksi. Hänen tulee siis kehittää peliälyään, eikö niin? Tietenkin myös nopeuttaan ja tekniikkaansa jne. Pääpointti on se, että peliälyä voi kehittää eli havaintokykyä ja ongelmanratkaisukykyä. Älykäs pelaaja valitsee fiksuimman ratkaisun nopeiten!
Huomioikaa, että tämä harjoite on peliälyllisesti yksi helpoimmista, koska toista pelaajaa ei ole ollenkaan, joten yhteistyötä ei ole. Oikeassa pelissä toisia pelaajia on hänen lisäkseen 21, joten tämä antanee ideaa pelin vaikeudesta.
VIDEO: http://www.youtube.com/watch?v=f9nSu7cLPts
________________________________________________________________
Horst Wein
http://blog.thebeautifulgame.ie/about-the-beautiful-game/horst-wein-coach/
Horst Wein on kiistämättä yksi suurimmista nimistä peliälyn kehittämisen maksimointiin pyrkivistä valmentajista. Hän on kirjoittanut pari kirjaa ja internet on tulvillaan hänen tuotoksiaan, joista muutamia on löydettävissä lähteet sivulta.
Tässä on linkki harjoitukseen, joka oli ehdottomasti yksi mieleisimmistä 9-10 vuotiaille pelaajille vetämistäni harjoituksista, joka opettaa 2-3 pelaajan yhteistyötä.
http://www.youtube.com/watch?v=4itcSZwkTJ4
Ohessa on youtubesta löytyneitä esimerkkejä pienpeleistä, joiden peliälyllistä progressiota kontrolloidaan pelialuuen koolla, pelaajien ja maalien määrällä sekä tietenkin säännöillä. Valitettavasti videot ovat saksankielellä, mutta idea löytyy varmasti. Lisää esimerkkejä löytyy lähteistä.
Huomioikaa pienet maalit, joiden puuttumista suomalaisilta futiskentillä ainakin itse harmittelin valmentaessani. Tötsämaalit eivät aja samaa asiaa, eikä kukaan jaksa niitä palloja koko ajan noutaa.
VIDEO 3v0 saksan kielellä: http://www.youtube.com/watch?v=SPejEN_aIEk
VIDEO 3v1 saksan kielellä: http://www.youtube.com/watch?v=pHNuRkZXNqM
VIDEO 3v2 saksan kielellä: http://www.youtube.com/watch?NR=1&v=nTVzO5Q640M
VIDEO 3v3 saksan kielellä: http://www.youtube.com/watch?v=bA2AtkYwCCE
VIDEO 4v4 & 7v7 + muita pienpelejä saksan kielellä: http://www.youtube.com/watch?v=lVnby724eCg
________________________________________________________________
Palloliiton esimerkki 3v0 hyökkäyspienpelistä
Loistava Horst Weinin ajatusmailmaan sidottava esimerkki! Kosketusrajoituksen käyttäminen kuitenkin kyseenalaista! Tämä asettelu toimii myös minifootball pelinä eli 3vs3, johon harjoitetta voi suoraan soveltaa. Tästä löytyy lisää tietoa lähteistä.
Palloliiton esimerkki 2v2 hyökkäyspienpelistä
Jälleen loistava Horst Wein esimerkki, johon voi välillä soveltaa Coerver 2vs1 treeniä, niin, että maalintekijä koskettaa tolppaan ja näin muodostuu aina 2vs1 ja harjoitellaan nopeaa suunnamuutosta. Nämä molemmat harjoitukset löytyvät Sami Hyypiä Akatemian sivuilta tai Horst Weinin kirjoista. HArjoitteet löytyy Palloliiton Valmennuslinjauksesta.
________________________________________________________________
Palloliiton esimerkki kolmen alueen pienpelistä
Loistava tilanteenvaihtopeli kolmella alueella, jossa keskellä jokeri eli 3vs2 tilanne. Pallolliset yrittävät saada 5 syöttöä omille ennen eteenpäin pelaamista, joka nostaa todennäköisyyttä riistoille. Riistosta muodostuu 2vs1 kohti lähintä maalia. Maalit ovat puolessa kentässä ja päädyssä. Harjoitus on löydettävissä SPL:n valmennuslinjauksesta videona.
Tällaisen pelin sääntöjen omaksuminen vie pelaajalta aikaa, joten tähän kannattaa soveltaa ainakin Barcelonan seminaarissa esille tullutta ajatusmallia erilaisten pelien määrästä. Heidän mukaansa erilaisia pelimalleja ei kannata olla vuodessa kourallista enempää, jotta pelaajan ei tarvitse käyttää aikaa sääntöjen opettelemiseen vaan oivaltamiseen.
Tässä esimerkissä tulee jo valmentajan turhautuminen esille, jota ei saisi tapahtua! (Tässä tapauksessa aikataulu ja videointitilanne tietenkin vaikuttaa). Tämä johtaa pallollisen ohjaamiseen ja tavoitteiden kertomiseen, joka ei palvele peliälyn kehittämistä. Tämä on siis hyvä esimerkki treenistä, mutta katsokaa ilman ääntä! Tai äänellä, jos haluatte esimerkin väärästä toimintamallista, jossa valmentaja kertoo pelaajille kaiken, eikä kyselemällä luo ongelmia ratkaistavaksi! Tämä ei palvele Palloliiton linjaa yksilökeskeisestä pelaajakehityksestä!
________________________________________________________________
Pelikäsitys
Pelikäsitystä käsittelevässä Valmentajalehdessä esille tulleita pointteja. Lehti löytyy lähteet sivulta.
Halusin laittaa tämä esimerkin, koska tässä kohdat 1-3 luottelevat hyviä pointteja pelikäsityksen osa-alueista ja 4-5 taktisista. Varsinkin haluan korostaa jälleen pelaajien yhteistyötä, jota tulee alkaa kehittämään heti lapsen saavuttaessa summatiivisen vaiheen, jota käsittelen opettamissivulla. Tämä ei tarkota, että egosentrisessä vaiheessa olevan pelaajan tulisi tehdä harjoitteita yksin vaikka hänellä on taipumus itsekeskeisyyteen, vaan pelien tulee korostaa itsekkäitä ratkaisuaja kuten kuljetus, harhautus ja maalinteko jne. Valmentajan tulee ymmärtää milloin pelaajilta voi odottaa yhteistyötä, joka näkyy esim. syöttöinä. Moni valmentaja säästäisi näin varmasti hermojaan ja ääntänsä 😉
________________________________________________________________
Juniorijalkapallovalmentaja 